Kuulin tästä talosta jo viitisen vuotta sitten ensimmäisen kerran. Kuitenkin sen viitisen vuotta siellä jäi käymättä, ja sattumalta yksikään retkemme ei kulkenut talon ohi. Kunnes päätimme erään kerran lähteä varta vasten katsomaan vieläkö tämä on paikallaan ja tyhjänä. Olihan se.
Sisään astuttua meitä tervehtivät katosta kasvaneet sienet ja tuvan hiljaisuus. Kaikki oli jokseenkin paikallaan, ei varkaita, ei ahnaita sukulaisia, ei juuri edes hiiriä. Talo on 60/70 -lukuisen lastulevyinen, toisaalta osa siitä saattaa olla hyvinkin vanhaa perua. Taloon on laajennuksena lisätty pesutilat, ja keittiöön sekä tupaan oli tehty vuolukivitakat, jotka lähes hohtivat uutuuttaan. Joko niitä ei ole ehditty käyttää, tai sitten ei ole raaskittu. Taloa on viimeisenä asuttanut hamsteri, joka oli kerännyt kaiken käytetyn kauniiksi nipuiksi talteen.
Vierailuaika elokuu 2011